Uudet kujeet

Ensimmäinen harjoittelu on nyt ohi ja uudet kujeet odottavat seuraavassa harjoittelupaikassa. Tarkoituksena oli mennä  maanantaina Attikon yliopistolliseen sairaalaan yhdeksäksi. Otimme aluksi metron ja huristelimme sillä yhden vaihdon kera Egaleon asemalle, josta loikkasimme bussiin, joka vei meidät lopulta perille. Aluksi sairaalan opiskelijavastaava otti meidät vastaan ja vei meidät tulevalle osastollemme. Siellä tutustuimme osastonhoitajaan, joka otti meidät iloisin mielin hoiviinsa. Hän kertoi meille vähän osastosta ja sen toimintatavoista. Osastolla 34 potilaspaikkaa ja 8 ylimääräistä sänkyä käytävällä. Osastolla hoidetaan pääsääntöisesti iho- ja kudossairauksista kärsiviä potilaita, mutta lisäksi osastolla näkee paljon potilaita, joilla on kaikennäköisiä vaivoja, koska he eivät mahdu sillä hetkellä omalle osastolleen. Aamuvuorossa on osastonhoitajan lisäksi kolme sairaanhoitajaa, ilta- ja yövuorossa kaksi. Seurailimme aamurutiinien toimintaa, johon kuului lämpöjen mittaamista jokaiselta potilaalta, verensokerin ottamista niiltä potilailta, joilta tarvitsi seurata arvoja. Lisäksi lääkkeiden ja nesteiden antoa sekä sänkyjen petaamista ja lakanoiden vaihtoa. Pyörimme päivän kahden muun opiskelijan mukana seuraillen heidän toimintaansa.

Tiistaina osallistuimme aamutoimiin  ja otimme muutamilta potilailta verensokerit sekä autoimme sänkyjen petaamisessa. Opiskelijoiden tehtäviin kuuluu aamuisin verensokerin ja lämpöjen mittaaminen ja niiden kirjaaminen ylös potilaspapereihin. Verensokereita mitattessa huomasimme, että heidän mittarit näyttävät erikoisia lukemia ja siitä kysyttäessä osastonhoitaja kertoi, että Kreikassa sokeri mitataan mg/dl, kun taas Suomessa asteikko on mmol/L. Joten normaalit verensokeri arvot on täällä n. 80-110 väliin, kun taas Suomessa 4-6. Huomasimme myös, että hoitajat eivät täällä tee vuodepesuja, he ainoastaan siistivät sängyt ja silloin kun on tarpeen avustavat hygieniassa. Potilaiden perheillä on vastuu pitää yllä potilaiden henkilökohtaista hygieniaa. Osastonhoitaja kertoo meille, että tämä on valitettavaa, mutta resussejen vuoksi pakollista. Seurasimme myös makuuhaavan hoitoa ja osastonhoitaja sanoi meille, että selittäisi seuraavana päivänä meille enemmän makuuhaavojen hoidosta täällä Kreikassa.

Keskiviikko alkoi samaisissa merkeissä kuin tiistai. Mittailimme verensokereita ja lämpöä. Seurasimme lääkkeiden jakoa ja kirjaamista. Kaksi muuta sairaanhoitajaa opiskelijaa tuli tutustumaan osastolle ja kävimme yhdessä osastonhoitajan kanssa läpi yhden potilaan makuuhaavaa. Meillä oli käytössä "eurooppalainen" taulukko johon merkkasimme havaitsemiamme huomiota. Kaavakkeesta piti verrata ihon kuntoa eri asteikkoihin ja täyttää kaavaketta tuloksien mukaan. Näimme lopuksi miten haavaa hoidettiin osastolla. Roosa pääsi myös kannyloimaan yhtä potilasta. Osastonhoitaja kertoi meille myös yhden potilaan hemodialyysi tilanteesta ja sen hoitotavoista.
   

Torstai ja perjantaipäivän osasto oli taas täynnä potilaita. Aamut alkoi perus ruutineilla eli verensokerien ja lämmön mittaamisella. Pääsimme päivän aikana molemmat kanyloimaan ja ottamaan kanyleita pois niiltä potilailta, jotka eivät enää niitä tarvinneet. Iltapäivästä seurasimme toimenpidettä, jossa yhden potilaan atelektaasia helpotettiin asentamalla potilaan oikeaan keuhkoon laite, jonka avulla hänen oli helpompi hengittää. Kirurgi teki toimenpiteen potilashuoneessa mahdollisimman steriilisti.

Siinäpä se ensimmäinen harjoitteluviikko hurahti nopeasti. Saharan aavikko lähetti meille myös lämpimiä tuulahduksia ja meillä olikin tässä muutama päivä tosi lämmintä ja aurinkoista säätä. Toivotamme viikonlopuksi oikein ihanaa isänpäivää kaikille isille!