Viimeiset päivät Attikossa

Pienoismalli Attikonin sairaalasta

Tämä viikko alkoi hitaasti ja väsyttävästi edellisen viikonloppureissun takia, koska olimme saapuneet sunnuntaina niin myöhään kotia ja töihin piti herätä jo kello kuusi. Heti alkuviikosta jouduimme sanomaan hyvästit osastonhoitajallemme, koska hän oli jo jäänyt lomalle, mutta tuli vielä morjestamaan meitä vartavasten. Tämä oli hieman haikeaa, koska hoitaja oli harjoittelumme aikana antanut meille aikaansa opettaakseen meitä, vaikka hän oli hyvin kiireinen kokoajan.

 Vietimme myös alkuviikosta Saaran syntymäpäivää. Kävimme ostamassa leipomosta pieniä kakkusia ja nautiskelimme niitä tietysti Juhla Mokka kahvin kera. Syntymäpäivän juhlinta ei tuntunut oikein samalta kun sen olettaisi, maisemasta puuttui lumi. Päivä muutenkin meni hiukan väsyneenä reissusta, mutta mieltä piristi Skypepuhelu perheen kanssa. Pääsi näkemään rakkaat läheiset ja koirat.

Aulan joulukuusi

Sairaalassa hypättiin nyt tällä viikolla kunnolla joulutunnelmaan ja kaikkialle aloitettiin laittamaan joulukoristeita. Aulaan pystytettiin iso joulukuusi, jonka koristeluun osallistuivat sairaalan henkilökunnan lisäksi myös sairaalassa olevat lapset. Mekin pääsimme koristamaan osastoamme ja huomasimme, että täällä ei ainakaan säästellä joulukoristeiden kanssa. Ajatus on toisaalta tosi ihana, koska monet työntekijät ja potilaat viettävät joulun sairaalassa, joten onhan se mukavampaa, kun on luotu kaunista joulutunnelmaa koristeilla.


Näimme myös opettajaamme yhtenä päivänä ja saimme laitettua kaikki harjoittelupaperit kuntoon. Keskustelimme jonkin aikaa kokemuksistamme osastolla ja ylipäätään Kreikassa. Lopuksi otimme vielä yhteiskuvia kaikkien työntekijöiden kesken.



Keskiviikko iltana oli sovittu tapaaminen Keramikoksessa kaikkien niiden kanssa, jotka olivat olleet mukana Ioannina retkellä. Menimme siis sinne muistelemaan hauskoja kokemuksiamme ja vaihtamaan kuulumisia toistemme kanssa. Saara sai yhden kreikkalaisen opiskelijan innostumaan Suomesta ja hän sanoi haluavansa tulla käymään siellä joskus. Pääsimme myös opettamaan yhdelle espanjalaiselle suomea ja yllätyimme kovasti hänen taidoistaan oppia ja ääntää vaikeitakin sanoja. Ilta oli kaikin puolin mukava, vaikka valitettavasti lyhyt meidän osaltamme, koska meillä oli seuraavana päivänä taas aikainen herätys.





Viimeisenä päivänä osallistuimme päivittäisiin askareisiin, otimme verensokereita potilailta ja jaoimme lääkkeitä. Osastolla ei ollut kovin monta potilasta, mutta tänään oli päivystysvuoro tässä sairaalassa, joten varauduimme uusiin tulokkaisiin petaamalla sänkyjä valmiiksi. Päivä oli rauhallinen ja menimme välissä käymään kahvitauolla aulan kanttiinissa. Olemme ystävystyneet yhden kanttiinin työntekijän kanssa ja hän aina iloissaan tulee luoksemme juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Koska tänään oli viimeinen päivämme töissä, päätimme ottaa kahvin kanssa yhden ison munkin puoliksi, mutta yllätykseksemme huomasimmekin saaneemme kolme munkkia yhden sijasta. Loppupäivä meni haikeissa merkeissä ja lopulta jouduimme hyvästelemään ihanat työtoverimme kreikkalaiseen tapaan.

Viikonlopun suunnitelmana oli nukkua univelat pois ja järjestellä kaikki vaihtopaperit ja vaihdonaikaiset tehtävät lopullisesti kuntoon. Innostuimme myös lauantaina leipomaan joulutorttuja ja juomaan glögiä, koska JOULU ON TULOSSAAAA!!! Sunnuntaina kävimme myös hieman joulushoppailemassa ja yritimme sopia tapaamisia ensiviikolle kaikkien kanssa keihin olimme Kreikassa oloaikanamme tutustuneet.

Joulukoristeita löytyi kyllä joka nurkalta