Harjoittelun puoliväli

Alkuviikko töissä alkoi kankeasti, koska ensimmäisenä päivänä meitä ei ollut kukaan ohjaamassa, joten seurailimme vain muiden tekemisiä. Yritimme kyllä moneen otteeseen kysellä, että olisiko jotain mitä voisimme tehdä, mutta ei valitettavasti ollut mitään. Seuraavat päivät menivät sukkelaan, koska olimme opiskelijavastaavan kanssa. Paikalla ei ollut montaakaan potilasta, joten oli aika rauhallista. Pääsimme merkkaamaan potilaiden vitaaliarvoja sekä valmistamaan nesteseoksia ja lääkkeitä. Kahvitauolla osastonhoitajat olivat tilanneet meille leipomosta herkkua, jonka nimestä emme saaneet selvää, mutta suklainen rinkelinomainen leivos maistui kyllä maukkaalta. Sää oli muutamana aamuna jo hyvin syksyinen, kolkko, pimeä ja tuulinen.  

Torstai ja perjantai työpäivät olivat aika hiljaisia, koska oli vain yksi potilas. Paikalla oli myös usean hoitajan lisäksi paljon muita opiskelijoita, joten meille ei riittänyt oikein mitään tekemistä. Päätimme hyödyntää asiaa niin, että kysyimme saako osastolta ottaa kuvia ja luvan saatuamme nappasimme muutaman otoksen.

Tähän paperiin kirjataan potilaan vitaalit

Osaston potilasvuoteita, hoitovälineitä ja monitoreita

Torstain ohjelmaan kuului myös lähtö lentokentälle hakemaan yhtä Suomesta saapuvaa turistia, yllätykseksemme lentokentällä odottikin kaksi tuttua naamavärkkiä yhden sijasta. Roosan poikaystävä oli pitänyt oman saapumisensa Kreikkaan salassa ja näin halunnut yllättää hänet. Poikaystävämme olivat suunnitelleet tämän salaa keskenään. Olimme suunnittelleet lähtevämme viikonlopuksi pienelle retkelle läheiselle Eginan saarelle, mutta koska retkikomppaniamme kasvettua yhdellä, emme saaneet enää varattua hotellihuonetta uudelleen. Päätimme, että toinen pariskunnista lähtee reissuun. Roosa päätti jäädä poikaystävänsä kanssa Ateenaan.

Lauantaiaamun valjettua lähdin poikaystäväni kanssa kohti Pireuksen satamaa, jossa meitä ootti lautta, jolla pääsisimme Eginan saarelle. Sää aamulla näytti hieman uhkaavalta, taivaalla leijaili tummia pilviä ja näytti siltä, että kohta alkaa satamaan. Fiksuina ihmisinä, meillä ei tietenkään ollut sateenvarjoa mukana. Lauttamatka saarelle kesti non puolitoista tuntia. Mitä lähemmäksi saarta päästiin sitä tummemmaksi pilvet muuttuivat. Juuri astuttuamme Eginan satamaan tuuli alkoi yltymään, eikä mennyt pitkä aika kuin rankkasade puhkesi ja alkoi ukkostamaan. Juoksimme ensimmäiseen rantakahvilaan, jossa pysyisimme kuivana. Sateen lakkaamista odotellessa hörppäsimme cappuccinnot kahvilassa ja katsoimme raivoavaa myrskyä. Omalla tavallaan myrsky oli kaunista katsottavaa ja loi mielenkiintoisen tunnelman satamaan.

Pahimman sateen loputtua lähdimme etsimään jostain sateenvarjoa ja bussipysäkkiä. Varaamamme hotelli oli toisella puolella saarta, Agia Marinan kaupungissa, jonne kulkisi bussi satamasta. Matka bussilla kesti puolisen tuntia ja kaupunkiin saavuttuamme ensivaikutelma paikasta oli aavemainen, koska kaupungissa ei liikkunut juuri ketään. Kiertelimme hetken aikaa ympäriinsä ja päätimme etsiä hotellin. Onneksi hotellin löytäminen ei ollut vaikeaa. Se sijaitsi ihan meren annassa ja siitä oli kauniit näkymät myrsyiselle merelle. Hotellilla meitä oli vastassa hotellinomistaja, joka oli mukava mies. Huoneen avaimen satuamme ja laukut sinne kannettuamme, päätimme lähteä jatkamaan tutkimusmatkaamme tässä hiljaisessa kaupungissa. Sesonkiajan ohi menon kyllä huomasi ja moni paikka olikin jo kiinni tai niin sanotusti talvikuntoon laitettu. Kiertelimme rannoilla, hyppelimme kallioilla ja nautimme hiljaisuudesta. Hulluina suomalaisina saimme jopa ajatuksen mennä uimaan tässä hyytävässä kelissä. Viimehetkellä kuitenkin peruin oman osallisuuteni tästä hullusta suunnitelmasta ja päädyin rannalta katsomaan toisen pulikointia. Tämän jälkeen nälkä alkoi tuntumaan ja päätimme etsiä ravintolan. Löysimme pienen ravintolan läheltä rantaa, josta oli ihanat näkymät merella. Söimme hyvin, seurasimme myrskyämistä ja palasimme hotellille päivästä uupuneina.

Sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena. Hotellissa aamupala kuului huoneen hintaa, joten suuntasimme hotellin ravintolaan. Aamiainen ei ollutkaan ajatuksemme mukaan buffet tyyppinen, vaan hotellin omistaja tarjoili sen meille pöytään. Taisimme olla ainoat asiakkaat hotellissa. Aamupala oli kattava ja kahvin juotuamme kiitimme omistajaa vieraanvaraisuudesta ja luovutimme huoneen avaimen. Päivän suunnitelmana oli lähteä kiertelemään saaren nähtävyyksiä.

Temple of Aphaia

Ensimmäisenä etappina oli yksi saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä: Temple of Aphaia. Tämä argeologinen kohde oli kyllä näkemisen ja kiipeämisen arvoinen. Temppeli nimittäin sijaitsi mäenhuipulla, joten retkemme alkoi mukavalla reippailulla jyrkkää ylämäkeä. Huipulle päästyämme saimme ihailla kaunista näköalaa merelle ja ihmetellä muinaisia rakennustaitoja. Argeologisen alueen kierrettyämme odottelimme sen edessä olevalla bussipysäkillä bussia, mutta juuri silloin alueella tulvi iso turistiryhmä. Ryhmä saapui paikanpäälle kuudella isolla bussilla, joten saimme odotella heidän lähtöä, koska linjalla menevä bussi ei mahtunut tulemaan pysäkille. Odottelimme 45 minuuttia ja sen jälkeen pääsimme matkalle kohti satamaa.

Satamakaupunkia

Satamakaupunkiin päästyämme kiertelimme jonkin aikaa ympäriinsä, ostimme jäätelöt ja kävimme katsomassa Kolonan argeologista aluetta. Olimme huomanneet, että satama-alueen joka kulmalla oli vuokrataan autoja ja skoottereita kylttejä, joten poikaystäväni innostui ajatuksesta, että vuokraisimme jonkinlaisen kulkupelin ja lähtisimme kiertelemään tätä kaunista saarta. Päädyimme vuokraamaan mönkkärin neljäksi tuntiksi ja lähdimme kiertämään saarta ensin rannan myötäisesti. Merivesi välkehti kauniisti auringonpaisteessa ja pysähdyimme syömään hieman eväitä. Päätimme kokeilla maisemanvaihdosta ja lähdimme ajamaan ylös vuoristoille. Tiet ylöspäin kulkivat metsien läpi ja näköalat merelle olivat kauniit. Aikamme kierrettyämme pysähdyimme Perdika nimisessä kaupungissa syömään ja nauttimaan auringonlaskusta. Ajelimme takaisin satamaan, mistä meidän lautta lähti takaisin kohti Ateenaa. Saarella käynti oli mukavaa vaihtelua Ateenan vilskeeseen nähden.